75 vuotta sitten Neuvostoliitto järjesti provokaation, jotta saisi jonkinlaisen syyn irtisanoa hyökkäämättömyyssopimuksen Suomen kanssa. Mainilassa ammuttuja laukauksia ennen Neuvostoliitto oli yrittänyt painostaa Suomea alueluovutuksiin.
Suomella ei ollut tykistöä ampumaetäisyydellä Mainilasta. Sen sijaan noin kilometrin etäisyydellä laukausten maalialueesta oli Suomen tähystyspaikka, jolta voitiin todeta, että laukaukset eivät aiheuttaneet vahinkoja.
— Lainaus kirjasta Talvisota päivä päivältä: —
Neuvottelut Moskovassa
Neuvostoliiton ja Saksan ulkoministerit Molotov ja Ribbentrop allekirjoittivat maiden välisen hyökkäämättömyyssopimuksen elokuussa 1939. Sopimus takasi, että kaksi suurvaltaa saisivat keskittyä alueidensa laajentamiseen joutumatta sotaan toistensa kanssa. Saksa sai hyökätä Puolaan pelkäämättä Neuvostoliiton väliintuloa, ja sopimus takasi Suomen ja Baltian maat Neuvostoliiton etupiiriin.
Sovittuaan etupiireistä Saksan kanssa Neuvostoliitto kutsui Suomen edustajat Moskovaan neuvottelemaan ”konkreettisista poliittisista kysymyksistä”. Neuvottelut käytiin loka- ja marraskuussa 1939. Toinen maailmansota oli syttynyt 1.9. Saksan hyökätessä Puolaan pian Molotov-Ribbentrop-sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen.
Neuvotteluissa Neuvostoliitto halusi: tukikohdan Hangosta, Suursaaren ja muita saaria Suomenlahdelta, osan Karjalankannaksesta, Kalastajasaarennon sekä Karjalan Kannaksen puolustuslaitteiden hävittämistä. Vastineeksi Suomi olisi saanut maata Itä-Karjalasta. Tässä vaiheessa Suomi tiedusteli Ruotsin mahdollisuuksia auttaa Suomea, jos neuvottelut johtaisivat sotaan. Ruotsi kieltäytyi.
Sekä Suomi että Neuvostoliitto tekivät neuvotteluissa myönnytyksiä toisen kantaan, mutta tukikohtaa Hangosta Suomi ei ollut valmis antamaan. Neuvottelut päättyivät tuloksettomina.
Mainilan laukaukset
Molotov jätti Suomen Moskovan-suurlähettiläälle 26.11. nootin, jossa väitettiin Suomen tykistön tulittaneen Mainilan kylässä olleita neuvostojoukkoja. Kertomuksen mukaan 13 miestä oli kuollut tai
haavoittunut. Vastanootissaan Suomi totesi laukausten ammutun Neuvostoliiton puolelta. 28.11. Neuvostoliitto irtisanoi hyökkäämättömyyssopimuksen, joka oli ollut voimassa vuodesta 1932.
Mainilan lähistöllä useat suomalaiset sotilaat kuulivat laukaukset ja räjähdykset. Ne ammuttiin ilmeisesti kranaatinheittimellä, ja noin kilometrin päässä tähystyspaikalla ollut sotamies Onni Savolainen kertoi:
”N. 10 min. tämän jälkeen ilmestyi räjähdyspaikalle yksi mies, ja tämän jälkeen tuli paikalle 5 tai 6 miestä. Nämä tarkastelivat räj. kuoppaa n. 3 min. ajan. Miehet eivät kaivaneet eivätkä ottaneet mitään mukaansa. Tämän jälkeen ei paikalle ilmestynyt ketään.”
Talvisodan historia 1.
— Lainaus päättyy. —
Ilkka Enkenberg 