Tapani Löfving juoksi henkensä edestä. Toisella puolen siltaa vihollinen latasi muskettejaan ja kohotti ne yhteislaukaukseen. Uhkarohkea suomalainen juoksi kohti. Hänen oli poltettava joukkojen välissä oleva silta. Satojen aseiden pauke täytti ilman melulla ja maasta nousevalla pölyllä, kun juoksija oli saavuttanut sillan. Kaikkien, ei vähiten itsensä, yllätykseksi juoksija jatkoi matkaansa ja sai sytytettyä sillan palamaan.
Yksi venäläinen juoksi sillalle, jolloin Löfving kohotti aseensa. Molemmat laukaisivat, ja vihollisen ammus vei mennessään suomalaisen korvan. Suomalaisen kuula kuitenkin upposi vastustajan rintaan kuolettavasti.
Suuri pohjan sota
Ruotsi oli noussut Itämeren suurvallaksi 1600-luvun aikana, ja se hallitsi alueita aina nykyisestä Latviasta ja Inkerinmaasta Saksan rannikolle asti. Ruotsin laajentumisen seurauksena Venäjällä ei ollut enää itsenäistä pääsyä Itämerelle, vaan Ruotsi pääsi kontrolloimaan ja verottamaan sitä.
Kun vasta 15-vuotias Kaarle XII nousi Ruotsin valtaistuimelle vuonna 1697, maitaan menettäneet naapurit päättelivät, että oli hyvityksen aika. Tanska, Saksa, Venäjä ja Puola solmivat sopimuksen Ruotsia vastaan. Suuri pohjan sota alkoi vuonna 1700.
Maailman Historia 4/2012. Koko artikkeli.
Jokainen tarina on erilainen, mutta jos kyse ei ole avantgardesta, kertomuksessa on yleensä rakenne. Rakenteita on puolestaan rajallinen määrä. Jotkut jopa väittävät, että on olemassa vain yksi metatarina, josta kaikki muut ovat muunnelmia. Itse en ajattele ihan niin radikaalisti. On kuitenkin mielenkiintoista tutkia, mitkä ovat tarinan perusrakenteet.
In medias res (lat. tapahtumien keskellä) on kertomuksen rakenne, jossa kerronta alkaa keskeltä toimintaa, minkä jälkeen tarina kerrotaan sen kronologisesta alusta lähtien. Alun kiihkeään kohtaukseen palataan uudelleen lopussa.
Tätä rakennetta käytetään, kun halutaan vangita yleisön huomio heti alussa. Kun aloituksessa käytetyn toimintakohtauksen ratkaisua ei heti paljasteta, tarina pitää lukijan tai kuulijan jännityksessä. In medias res -rakenteen avulla voi myös keskittää yleisön huomion johonkin kertomuksen kannalta tärkeään kohtaukseen.
Toimii niin esitelmässä kuin kirjoitettunakin.
Ilkka Enkenberg 