Suomen puolustusvoimilla on ollut käytössään lukuisa määrä aseita. Osaa niistä on jouduttu testaamaan tosioloissa, osaa onneksi ei. Esittelen parin artikkelin sarjassa poimintoja tästä repertuaarista. Lainaus on juuri ilmestyneestä teoksestani Asekirja – Suomen aseet vuodesta 1917.
Ensimmäisenä vuoron saa de Havilland Vampire.
— Lainaus alkaa —
Vampire oli Ison-Britannian toinen suihkuhävittäjä ja Suomen ensimmäinen. Se palveli Suomen ilmapuolustusta 1960-luvun puoleenväliin.
Ennätyskone
De Havilland Vampire oli toinen Isossa-Britanniassa valmistettu suihkuhävittäjä. Sitä ennen tuotantoon oli ehtinyt Gloster Meteor, joka oli kaksimoottorinen lentokone. Vampiressa moottoreita oli vain yksi, mutta se oli Meteorin voimanlähdettä tehokkaampi. Lisäksi Vampiren rakenteissa käytettiin metallin ohella vanerilevyä, mikä auttoi tekemään siitä kevyen. Vanerilevytekniikka oli de Havillandin tehtaille tuttu heidän rakentamansa Mosquito-yöhävittäjän rakenteista.
Vampiren suunnittelu aloitettiin vuonna 1942. Neitsytlentonsa kone lensi syyskuussa 1943, mutta tuotanto käynnistyi vasta keväällä 1945. Toiseen maailmansotaan Vampiret eivät ehtineet.
Vampire sai kunnian olla monessa asiassa ensimmäinen. Se oli muun muassa ensimmäinen Ison-Britannian käytössä ollut hävittäjä, joka ylitti 800 kilometrin tuntinopeuden. Lisäksi se oli ensimmäinen suihkuhävittäjä, joka laskeutui ja nousi lentotukialukselta. Vuonna 1948 Vampire-koneella, jossa oli pidennetyt siivet ja de Havilland Ghost -suihkumoottori, tehtiin korkeuslennon maailmanennätys, joka oli 18119 metriä.
Vampiren, kuten yleensäkin alkuaikojen suihkukoneiden ongelmana oli lyhyt toimintasäde. Tätä kompensoitiin lisäpolttoainetankeilla.
Vampiresta rakennettiin myös kaksipaikkainen koulutusversio sekä hävittäjä-pommittaja, jota käytettiin muun muassa Malaijin kriisin tukahduttamisessa. Kone oli Isossa-Britanniassa lähinnä koulutuskäytössä 1950-luvun jälkipuoliskon, minkä jälkeen siitä luovuttiin.
Suomen käytössä
Iso-Britannia myi de Havilland Vampire -hävittäjiä useisiin maihin. Ostajien joukkoon kuului myös Suomi. ”Vampiksi” kutsutusta hävittäjästä tuli Suomen ensimmäinen suihkuhävittäjä vuonna 1953. Siihen asti Suomen ilmapuolustus oli levännyt loppuun ajettujen toisen maailmansodan aikaisten Messerschmitt Bf 109 -koneiden varassa.
Ensimmäisessä erässä Suomeen tuli kuusi yksipaikkaista hävittäjää ja kahta vuotta myöhemmin vuonna 1955 yhdeksän kaksipaikkaista koulutuskonetta. Vampiret olivat Suomen käytössä vuoteen 1965 asti.
Tekniset tiedot
Pituus: 9,4 m
Kärkiväli: 11,6 m
Työntövoima: 15 kN
Huippunopeus: 825 km/h 7500 metrissä
Lakikorkeus: 12200 m
Lentomatka: 1755 km
Aseistus: 4 x 20 mm konetykki, 2 x 455 kg pommit
— Lainaus päättyy —
Ilkka Enkenberg 