Kirjoitin täksi syksyksi kaksi kirjaa, joista julkaisen otteita blogissa. Nyt on vuorossa Vuosisata – itsenäisen Suomen aika. Se on runsaasti kuvitettu aikajana, joka kuljettaa lukijansa maamme itsenäisyyden ajan historian läpi. Olen poiminut kirjaan jokaisen vuoden tärkeät tapahtumat pieniä omituisuuksia unohtamatta.
Parissa aiemmassa blogikirjoituksessa esitelty Tunnetko Suomen – kiinnostava historia käy koko maamme asutushistorian läpi nopeasti luettavassa kysymys-vastaus-muodossa.
Katkelmaan valitsin vuoden 1932, jolloin kieltolaki päättyi ja Mäntsälässä kapinoitiin.
—
1932
21.1. Suomi ja Neuvostoliitto solmivat hyökkäämättömyyssopimuksen.
9.2. Kieltolaki kumottiin. Väkijuomien myynti ja valmistus säädettiin Alkoholiliikkeen yksinoikeudeksi.
13.2. Suomi sai ensimmäisen olympiakullan hiihdossa, kun Veli Saarinen voitti 50 kilometrin kilpailun Lake Placidissa.
27.2. Mäntsälän kapina
Useita satoja aseistautuneita Lapuan liikkeen kannattajia saapui lauantai-iltana Mäntsälässä sijaitsevalle Ohkolan työväentalolle, jossa sosialidemokraattien kansanedustaja Mikko Erich piti puhetta. He keskeyttivät puhetilaisuuden 
ammuskelemalla ilmaan, maahan ja muutaman laukauksen myös työväentaloa kohti. Sen jälkeen joukko vetäytyi Mäntsälän suojeluskuntatalolle.
Seuraavina päivinä Mäntsälään kokoontui kasvava joukko aseistautuneita miehiä. Lapuan liikkeen johto ilmoitti, ettei yhteiskuntarauhaa voitaisi säilyttää, ”ellei nykyinen hallitus heti eroa ja poliittinen suunta maassa muutu”. Suomen pääministeri oli tuolloin maalaisliiton Johan Sunila, ja hallitus oli porvarihallitus. Lapuan liike piti hallitusta liian myötämielisenä sosialidemokraateille, joiden toiminnan liike halusi kieltää.
Hallitus alkoi toteuttaa tasavallan suojelulakia, joka oli alun perin suunnattu kommunisteja vastaan. Helsinkiläiset joukko-osastot määrättiin suojelemaan strategisesti tärkeitä kohteita, Lapuan liike määrättiin lopetettavaksi, sen johtajat pidätettäviksi ja sen lehdet lakkautettaviksi.
Lapuan liike määräsi liikekannallepanon suojeluskuntien kautta 29.2. Tavoitteena oli sisällissodan uhan avulla pelotella hallitus taipumaan liikkeen tahtoon.
Seuraavien päivien aikana tuhannet aseistautuneet miehet lähtivät liikkeelle. Hallituksen rivit rakoilivat. Presidentti Svinhufvud pyrki arvovallallaan pitämään hallituksen koossa, mikä aiheutti pettymyksen kapinallisten riveissä, sillä Svinhufvudia pidettiin liikkeen miehenä. Armeijan johto pelkäsi armeijan hajoamista Lapuan liikkeelle myötämielisiin ja hallitukselle uskollisiin joukkoihin. Uusi sisällissota leijui ilmassa.
Neljä päivää kapinan alkamisesta, 2.3. Svinhufvud piti radiopuheen, jossa hän vetosi yhteiskuntarauhan ja laillisuuden puolesta. Hän sanoi muun muassa: ”Suojeluskuntalaitos tulee kärsimään vastaisuudessa arvaamattomia vaurioita, jos osa suojeluskuntalaisia nyt unohtaa valansa ja ryhtyy taisteluun yhteiskuntajärjestystä vastaan, jota he ovat vannoneet henkeen ja vereen asti puolustavansa.” Svinhufvud lupasi vapaan kotiinpääsyn kapinan rivimiehille. Kapinalliset alkoivat hajaantua.
Kapina kuivui kokoon lopullisesti presidentin valtuuttaman neuvottelijan ja Lapuan liikkeen johdon välillä käytyjen neuvottelujen myötä. Tuomiot jutussa jaettiin vuoden 1932 marraskuussa.
29.2. Ilta-Sanomien ensimmäinen numero ilmestyi.
6.3. Mäntsälän kapina päättyi.
8.3. Lapuan liikkeen sisäpiiriin kuulunut Minna Craucher murhattiin.
24.3. Sisäministeri arvo Manner kielsi Lapuan liikkeen.
3.4. Paavo Nurmi julistettiin kilpailukieltoon ammattilaisuuden vuoksi.
5.4. Valtion Alkoholiliikkeen myymälät avattiin.
8.5. Suomen Suurajot järjestettiin Helsingissä. Niistä muodostui myöhemmin Eläintarhan ajot.
5.6. Isänmaallinen kansanliike perustettiin
Lapuan liikkeen työtä jatkamaan perustettiin Isänmaallinen kansanliike (IKL). Se jatkoi valkoisen Suomen perintöä tavoitteinaan kommunismin ja sosialismin vastustaminen sekä suojeluskuntien tukeminen. Liikkeen tavoitteisiin vaikutti myös Akateeminen Karjala-Seura, joka toi mukanaan Suur-Suomi-aatten. Uusi järjestäytyminen siirsi Suomen äärioikeiston painopisteen Pohjanmaan talonpoikaistaloista Helsinkiin. IKL pyrki vaikuttamaan politiikkaan sisältäpäin ja laillisuuden puitteissa.
11.6. Nivalan konikapina
Eläinlääkäri määräsi Sigfrid Ruttusen tiineenä olleen tamman teurastettavaksi näivetystaudin takia. Ruttunen ei suostunut tappamaan aliravittua hevostaan ja joutui käräjille. Hänelle määrättiin 40 päiväsakkoa. Ruttunen ei suostunut maksamaan, minkä vuoksi hänet määrättiin Ouluun kärsimään vankeusrangaistus. Nivalan asemalle kokoontunut miesjoukko esti Ruttusen siirron ja kuljetti hänet pois paikalta polkupyörän tarakalla.
Paikalle hälytettiin komppanian verran sotilaita, jotka hajottivat juna-asemalle kokoontuneen joukon kiinnittämällä panosvyöt mukanaan olleisiin konekivääreihin. Sen jälkeen sotilaat hakivat Ruttusen läheiseltä maatilalta ja pidättivät yli 200 ihmistä.
Konikapinassa oli kyse niin sanotusta pulaliikkeestä. Sellaisia nousi ympäri Suomea muun muassa suuren laman aiheuttamien maatilojen pakkohuutokauppojen takia.
Ruttusen hevonen, Hilppa nimeltään, säilytti henkensä ja eli tapahtumien jälkeen vielä monta vuotta.
30.7. Los Angelesin kesäolympialaiset avattiin. Suomi voitti kisoissa 25 mitalia, joista viisi oli kultaisia.
4.8. Etelä-Suomessa liikkuneet voimakkaat trombit vaativat yhden kuolonuhrin.
9.9. Suomen Urheiluliitto katkaisi yhteydet Ruotsiin ruotsalaisten estettyä Paavo Nurmen kilpailemisen olympialaisissa tämän ammattilaisstatuksen vuoksi.
21.11. Turun hovioikeus tuomitsi Mäntsälän kapinasta 32 ihmistä vankeuteen. Lapuan liikkeen johtaja Vihtori Kosola sai 9 kuukautta ehdollista. Eduskunta oli jo aiemmin vasemmiston vastustuksesta huolimatta hyväksynyt armahduslain, jolla rivimiehet vapautettiin syytteistä.
3.12. Ruotsin kruununprinssi Kustaa Aadolf vieraili Suomessa.
Ilkka Enkenberg 