Kirjoitin täksi syksyksi kaksi kirjaa, joista julkaisen otteita blogissa. Nyt on vuorossa toinen ote Vuosisata – itsenäisen Suomen aika -kirjasta, joka on vuosi vuodelta etenevä ja runsaasti kuvitettu aikajana ja kuljettaa lukijansa maamme itsenäisyyden ajan historian läpi. Olen poiminut kirjaan jokaisen vuoden tärkeät tapahtumat pieniä omituisuuksia unohtamatta.
Parissa aiemmassa blogikirjoituksessa esitelty Tunnetko Suomen – kiinnostava historia käy koko maamme asutushistorian läpi nopeasti luettavassa kysymys-vastaus-muodossa.
Tällä kertaa valitsin vuoden 1952, jolloin pääministeri Kekkonen piti ”pyjamantaskupuheen”, Armi Kuusela valittiin Miss Universumiksi ja Helsingissä järjestettiin kesäolympialaiset.
Otsikko on ehkä mahtipontinen, mutta vuosi 1952 oli kiistatta yksi niistä, joina Suomi näkyi uutisissa ympäri maailmaa.
—
1952
23.1. Pääministeri Kekkosen ”pyjamantaskupuhe”
Pyjamantaskupuheeksi kutsuttu haastattelumuotoinen juttu julkaistiin Maakansassa, joka oli Maalaisliiton pää-äänenkannattaja. Tekstin keskeinen sisältö oli ehdotus pohjoismaisesta puolueettomuusliitosta, joka olisi poistanut YYA-sopimuksessa olleen Skandinaviasta Neuvostoliittoa vastaan tehtävän hyökkäyksen uhan. Toteutuessaan liitto olisi ollut jatke YYA-sopimukselle. Se olisi edellyttänyt Tanskan ja Norjan eroa NATO:sta.
Kekkosen ehdotus ei johtanut pohjoismaisen liiton solmimiseen, Tanska ja Norja pysyivät 
NATO:n jäseninä. Sen sijaan se laukaisi hallituskriisin, sillä SDP:tä ei oltu informoitu puheen sisällöstä, ja heidän mielestään se myötäili liiaksi Neuvostoliittoa. Hallituskiista saatiin sovittua kevään kuluessa.
Kekkosen oli alun perin tarkoitus pitää puhe Mynämäellä, mutta hän joutui yllättäen sairaalaan. Puhetilaisuus jouduttiin perumaan, mutta Kekkonen viimeisteli puheensa sairaalassa, minkä jälkeen se julkaistiin lehdessä.
11.2. Shakespearen tulkinnoilla maailmankuuluksi noussut englantilaisteatteri Old Vic vieraili Suomessa.
14.2. Oslon talviolympialaiset alkoivat. Suomi sai yhdeksän mitalia, muun muassa kolmoisvoiton naisten 10 kilometrin hiihtokilpailussa.
17.3. Kansakoulunopettaja Jaakko Linjama voitti olympiahymnin sävellyskilpailun.
17.3. Helsingin Sokos-tavaratalo avattiin.
24.3. Suomalainen ooppera juhli 100-vuotista taivaltaan esittämällä Oslossa Pohjalaisia-oopperan.
27.3. Kymmenen kaakkoissuomalaista kuntaa julistettiin raivotaudin saastuttamiksi.
9.4. New Yorkissa järjestettiin suomalaisen lasin ja keramiikan näyttely.
13.5. Otaniemen teekkarikylä vihittiin käyttöön.
23.5. Mikael Agricolan patsas paljastettiin Turussa.
24.5. Ruotsin kuningaspari vieraili Suomessa.
4.6. Helsingissä pidettiin ensimmäinen puolustusvoimain lippujuhlan paraati sotien jälkeen.
6.6. 71 valtiota vahvisti määräaikaan mennessä osallistuvansa Helsingissä pidettäviin olympialaisiin.
29.6. Armi Kuusela valittiin Miss Universumiksi.
29.6. Ahvenanmaan lippu oli ensi kertaa julkisesti käytössä Maarianhaminassa järjestettyjen laulujuhlien yhteydessä. Lippua ei ollut virallisesti vahvistettu.
12.7. Pohjoismaiden välinen passivapaus astui voimaan.
19.7. Helsingin kesäolympialaiset
19.7. avatut vuoden 1952 kesäolympialaiset olivat kylmän sodan kuumimpaan aikaan. Idän ja lännen sotilaat taistelivat Koreassa. Silti kisoista tuli kansainväliset, ja niiden henki hyvä. Suomi sai järjestelyistä paljon kiitosta. Ensimmäistä kertaa olympialaisiin osallistuivat muiden muassa Neuvostoliitto, Nigeria ja Israel.
Olympialaiset olivat suuri suomalainen yhteisponnistus. Rakennustöitä oli tehty jo vuoden 1940 kisoja varten, muun muassa olympiastadion oli rakennettu. Tuolloin kilpailut jouduttiin perumaan talvisodan vuoksi. Vuonna 1952 valmistui Seutulan (nykyisin Helsinki-Vantaa) lentokenttä ja Olympialaituri. Lisäksi kymmeniä kilometrejä teitä asvaltoitiin, Palace- ja Vaakuna-hotellit rakennettiin. Siitä huolimatta osa kisavieraista majoittui telttakylään Seurasaareen.
Kilpailuihin osallistui yhteensä 4 925 urheilijaa. Lajeja oli 149. Eniten menestystä saavutti Yhdysvallat, joka sai 76 mitalia. Neuvostoliitto oli mitalitaulukossa toinen 71 mitalilla. Suomi oli kisojen kahdeksanneksi paras maa 22 mitalilla. Kuusi niistä oli kultaisia. Suomen menestyslaji oli melonta, josta kultaisia mitaleita tuli kolme. Yhden niistä voitti Sylvi Saimo, josta tuli ensimmäinen olympialaisten kesälajissa kultaa voittanut suomalaisnainen. Koko kisojen suurimmaksi sankariksi nousi 5 000 ja 10 000 metrin juoksut sekä maratonin voittanut Tšekkoslovakian Emil Zatopek.
1.8. Armi Kuusela palasi Suomeen. Tuhannet olivat ottamassa häntä vastaan lentokentällä.
13.9. Neljä vankia karkasi Turun Kakolan vankilasta. Vajaata viikkoa aiemmin pakoa oli yrittänyt seitsemän vankia.
18.9. Suomi sai sotakorvaukset maksetuksi Neuvostoliitolle. Viimeinen luovutettu korvaus oli kuunari. 72 % korvauksista oli aluksia, koneita ja muita metalliteollisuuden tuotteita.
23.9. Sotakorvausten päättymistä juhlittiin Suomen ja Neuvostoliiton yhteisessä juhlassa Helsingin Messuhallissa.
23.9. Suomen ensimmäinen presidentti Kaarlo Juho Ståhlberg kuoli 87-vuotiaana.
1.10. Helsingin hovioikeus aloitti toimintansa. Sitä aiemmin hovioikeudet oli perustettu Turkuun (1623), Vaasaan (1775) ja Viipuriin (1839).
3.10. Jazz-trumpetisti Louis Armstrong vieraili Suomessa.
9.10. SVUL ja TUL päättivät jatkaa urheilun yhteistoimintasopimusta.
28.10. Helsingistä avattiin suora lentoyhteys New Yorkiin.
26.11. Suomessa puhkesi suu- ja sorkkatautiepidemia.
27.11. Jäänmurtaja Voima laskettiin vesille. Se oli tuolloin maailman voimakkain jäänmurtaja.
6.12. Itsenäisyyspäivän vastaanottoa ei pidetty presidentti Paasikiven jouduttua sairaslomalle.
11.12. Kekkonen alkoi hoitaa presidentin tehtäviä Paasikiven sairastuttua.
16.12. Aulis Rytkösestä tuli ensimmäinen suomalainen ammattijalkapalloilija hänen allekirjoitettuaan sopimuksen ranskalaisseura Toulouse FC:n kanssa.
Ilkka Enkenberg 