Paljon on virrannut vettä Siuntionjoessa sitten edellisen postauksen. Edellisen kirjoitelman aikoihin olin vielä Maailman Historian toimittaja. Aviisi kuitenkin sulautettiin yhteen toisen saman konsernin lehden kanssa, ja pestini päättyi. Sen pituudeksi tuli noin kahdeksan vuotta.
Mitä noista vuosista jäi käteen? Minusta tuli nopea kääntäjä ja kirjoittaja, ja varmaan ruotsin hallintani parani jonkin verran. Sen verran ainakin, etten enää päätä sähköpostejani toivotukseen ”med vanliga hälsningar” :)
Mahtoivat ruotsalaiset hymähdellä, kun suomalainen lopetti meilinsä ”tavallisin terveisin”. Jossain vaiheessa ymmärsin laittaa ne ään pisteet kohdalleen, jolloin tavallisista terveisistä tuli ystävällisiä.
Maailman Historian tultua päätökseen piti keksiä jotain muuta. Onneksi sain ystävältä vinkin, että Iltalehti etsii tuottajaa historiaa käsitteleville erikoislehdilleen. Ja vieläpä sain paikan!
Aloitin urani Iltalehdessä melko tutusta aiheesta, sillä tänään ilmestyvä ensimmäinen tuottamani lehti käsittelee kesän 1944 suurhyökkäystä eli Neuvostoliiton neljättä strategista iskua, jonka se suuntasi Karjalan Kannakselle.
Työrintamalle kuuluu muutakin uutta, sillä Tarina-akatemia laajentaa toimintaansa videokursseihin yhteistyössä Editan kanssa. Ensimmäinen kurssi on nyt viimeistelyvaiheessa, videot on siis jo kuvattu.
Vaikka aikatauluissa onkin jonkin verran sovittelemista Iltalehden, tietokirjojen ja Tarina-akatemian hommien kanssa, tällä hetkellä minusta on kiva olla yrittäjä ja olen kiitollinen siitä, että töitä on riittävästi.
Ilkka Enkenberg 