Ilkka Enkenberg

  • ISÄKIRJA – tämä jokaisen isän pitää lukea!

    ”Isäkirja on kahden miehen rehellinen kuvaus siitä, millaista on olla isä. Ilkka ja Markus kertovat hauskojen, karvaiden ja elämänmakuisten tositarinoiden avulla isän kokeman tunneskaalan ilosta raivoon ja pettymyksestä ylpeyteen. Kumpikin kirjoittajista kertoo rehellisesti ja jopa raadollisesti omista onnistumisistaan ja demoneistaan ja kommentoi toisen edesottamuksia ymmärryksen lasit silmillään. Isäkirja on muutakin… Listen ⇢

    ISÄKIRJA – tämä jokaisen isän pitää lukea!

  • Tarinoita lattian uumenista

    Meille on tulossa pönttöuuni keskelle taloa. Sille pitää rakentaa perusta, mitä varten puolestaan piti avata lattia. Ja lattiaan tehty reikä olikin portti menneisyyteen! Laminaatin alla oli lautaa, minkä alla oli paksulti purua, minkä alla oli sanomalehtiä ajalta, jolloin talomme on rakennettu. Juuri sillä kohdalla, johon uuni on tulossa, purujen alta… Listen ⇢

    Tarinoita lattian uumenista

  • Kirjan synty: Suomen historia – visuaalinen aikamatka

    Kun kirja saapuu painosta, minulla on tapana avata tekijänkappale ja vetää keuhkot täyteen sakeaa painomusteen tuoksua. Tällä kertaa paksu tuoksu kutitti nenää tavallista intensiivisemmin, sillä käsillä olevan opuksen kuviin tuota eliksiiriä on lotrattu litratolkulla. Sain ajatuksen Suomen koko asutushistorian kertomisesta kuvien kautta muutama vuosi sitten etsiessäni kuvia 1917 Suomen synty… Listen ⇢

    Kirjan synty: Suomen historia – visuaalinen aikamatka

  • Maailman Historian päätös

    Paljon on virrannut vettä Siuntionjoessa sitten edellisen postauksen. Edellisen kirjoitelman aikoihin olin vielä Maailman Historian toimittaja. Aviisi kuitenkin sulautettiin yhteen toisen saman konsernin lehden kanssa, ja pestini päättyi. Sen pituudeksi tuli noin kahdeksan vuotta. Mitä noista vuosista jäi käteen? Minusta tuli nopea kääntäjä ja kirjoittaja, ja varmaan ruotsin hallintani parani… Listen ⇢

  • Miten Suomi brändättiin 9: itsenäisyys

      6.12.1917 1900-luvun alussa aika itsenäisyydelle oli kypsä. Venäläistämiskaudet olivat tehneet tehtävänsä, ja varsinkin ylioppilaiden into irrottaa Suomi Venäjästä vaikka väkisin oli huipussaan. Ennen kuin jääkärit ehtivät toteuttamaan suunnitelmaansa, keisarivalta Venäjällä romahti. Tilaisuus oli koittanut! 1917 – Suomen synty -kirjasta: — Senaatti muokkasi itsenäisyysjulistusta yöistunnossa 29. marraskuuta ja vielä seuraavan päivän… Listen ⇢

  • Miten Suomi brändättiin 8: ”Suomen syöjä”

    Miten tämä oikeastaan on käsitettävä, kuuluuko Venäjä Suomeen vai onko se osa siitä, vai kuuluuko Suomen Suuriruhtinaskunta Venäjän Keisarikuntaan? Katson, että tullien yhtenäistäminen on välttämätöntä, että tämä ei ole mitenkään helppo asia ja sen toimeenpano vaatii paljon työtä, mutta se on mahdollista tehdä. Mitä tulee postiin, raha- ja valuuttajärjestelmään, niin… Listen ⇢

  • Miten Suomi brändättiin 7: miten suomalaisista tehtiin suomalaisia

    Suomen kansallistunteen luomisen peruskivi oli lähinnä kieli. Kuten tutkimukset ovat osoittaneet, itä- ja länsisuomalaiset ovat geneettisesti kauempana toisistaan kuin britit ja germaanit. On siis perusteltua sanoa, että suomalaisuus luotiin 1800-luvulla tietoisesti. Siihen asti täällä asui hämäläisiä, karjalaisia ja savolaisia. Kun Suomen nykyinen alue siirtyi Ruotsilta Venäjälle, siitä muodostui kokonaisuus, jota… Listen ⇢

  • Miten Suomi brändättiin 6: ”Haista paska!”, huusivat ylioppilaat

    Suomen brändäämisessä oli 1840-luvulle tultaessa otettu jo muutama askel. Lähinnä ruotsinkielisen sivistyneistön piirissä oli tiedostettu, että suomea puhuville pitäisi rakentaa jonkinlainen kansallinen identiteetti, jotta Venäjän Ruotsista irrottamat maakunnat muodostaisivat aidon kokonaisuuden ja olisivat kyllin vahvoja säilyttämään autonomisen asemansa suuren imperiumin osana. Ruotsinkielisten ylioppilaiden kansallistunne tiivistyi jollain tavalla vuonna 1848 Helsingissä… Listen ⇢

  • Miten Suomi brändättiin 5: sankarit muinaisuudesta

    Suomen identiteettiä alettiin toden teolla rakentaa 1800-luvun alkupuoliskolla. Hankkeen takana olivat ruotsinkieliset ylioppilaat, joista monien nimet ovat jääneet historiaan. Erityisesti vuonna 1822 vain muutaman päivän välein yliopistoon kirjautuneet J. V. Snellman, Elias Lönnrot ja J. L. Runeberg kantoivat painavat kortensa kekoon. He alkoivat luoda kansallemme identiteettiä esimerkiksi keräämällä muinaisperinnettä ja… Listen ⇢