Ilkka Enkenberg

  • Lapin sota: maihinnousu Tornioon

    Suomen ja Neuvostoliiton välisen välirauhan solmimisen ehtoihin kuului saksalaisten karkottaminen Pohjois-Suomesta. Aluksi vetäytyminen sujui rauhallisesti ja entisten aseveljien kanssa taisteluita vältellen. Yhteisistä pelisäännöistä oli sovittu saksalaisten kanssa. 30.9. antamassaan uhkavaatimuksessa Neuvostoliitto vaati Suomelta oikeaa sotaa ja saksalaisia sotavankeja. Taistelu saksalaisia vastaan avattiin riskialttiilla operaatiolla: maihinnousulla selustaan. Operaatio käynnistyi aamuyöllä 1.10.… Listen ⇢

  • Elävää tekstiä

    Kirjoittajan arkipäivässä tulee eteen tilanteita, joissa työ ei suju. Minulla oli vastikään tällainen hetki fiktion kanssa. Seuraava työ odotti jo vuoroaan, mutta halusin sitä ennen saada päivittäisen fiktiopätkän tehtyä. Homma meni väkisin tuuttaamiseksi, ja tulos oli sen mukainen. Samaan ilmiöön saattaa törmätä jonkun toisen kirjoittamassa julkaistussa kirjassakin. Kerronta etenee joko… Listen ⇢

  • Luomistyön alku

    Alussa oli tyhjä paperi, Spotify ja vahva kuva päähenkilöstä. Vaikka on perjantai, on luomistyön ensimmäinen päivä. Tänään alan luoda maailmaa, jossa tulevat fantasiakirjani tapahtuvat. Joitain ajatuksia ja hahmoja on aivoaaltojen matalimmilla taajuuksilla ollut olemassa jo jonkin aikaa, koska kirjoitusunelmani lähtivät alun perin liikkeelle nimenomaan fantasiagenrestä joskus pari vuosikymmentä sitten. Maailman… Listen ⇢

  • Ruosteinen ruho on tekstin tuho

    Iltapäivä, se hetki, kun surffailet FB:ssa tai Twitterissä. Suunnittelet kohta hakevasi kahvia, että taas pääsisi töihin kiinni. Yö, kun pitäisi nukahtaa. Ideoita, aloituslauseita, dialoginpätkiä. Pyörimistä. Peitto rullalla. Kas, onkin jo aamuyö. Tähän on lääke. Fyysinen aktiviteetti on jokaisen istumatyötä tekevän hyvä kaveri. Kirjoittajan elämä lyhenee parilla vuodella pelkästään sen stressin… Listen ⇢

  • Miltä kirjoittajan vuosi näyttää?

    Kun toimeentulo koostuu erikokoisista palasista, joista osa on pitkiä kirjaprojekteja, hyvin tehty lukujärjestys on arvokkaampi kuin kimpale kultaa. Tai riippuu tietenkin tuon kultaläjän painosta. Koska en omista sellaisia, on tehtävä töitä. Ja suunniteltava. Tämä(kin) on niitä itsenäisen työn puolia, joista pidän. Olen siinä onnellisessa asemassa, että vaikka leipä ei olekaan… Listen ⇢

  • Jatkosota, osa 5/5: Sotarikokset

    Kerron viiden kirjoituksen sarjassa 70 vuotta sitten päättyneestä jatkosodasta. Lainaukset ovat juuri ilmestyneestä kirjastani Jatkosota päivä päivältä. Sota on aina julmaa, mutta myös taistelutantereilla on kansainvälisiä sääntöjä. Esimerkiksi antautuneiden teloittaminen on kielletty. Sodissa säännöillä on tapana tulla rikotuiksi, ja kaikki osapuolet tekevät sotarikoksia. Jotkut osapuolet enemmän kuin toiset. Jotkut käyttävät sotarikoksia sodankäynnin… Listen ⇢

  • Jatkosota, osa 4/5: Kaukopartiot

    Kerron viiden kirjoituksen sarjassa 70 vuotta sitten päättyneestä jatkosodasta. Lainaukset ovat juuri ilmestyneestä kirjastani Jatkosota päivä päivältä. Kaukopartioihin liitetään jotain mystistä ja maagista. Niille osallistuivat valikoidut eliittisotilaat, jotka hiipivät metsiä myöten kauas vihollisen selustaan ja toivat mukanaan elintärkeitä tietoja. Tarvittaessa he kylvivät konepistooleilla kuolemaa ja kauhua vastustajan joukkoihin. Tämä mielikuva… Listen ⇢

  • Jatkosota, osa 3/5: Ilmasota

    Kerron viiden kirjoituksen sarjassa 70 vuotta sitten päättyneestä jatkosodasta. Lainaukset ovat juuri ilmestyneestä kirjastani Jatkosota päivä päivältä. Jatkosodan alkaessa etulyöntiasema yläilmojen taisteluissa oli suomalaisilla. Ylivoima johtui Saksan hyökkäyksestä, joka sitoi Neuvostoliiton ilmavoimien konemassat eteläisemmille rintamille. Suomen päähävittäjä oli pitkään Brewster F2A, joka oli yhdysvaltalainen tukialushävittäjä. Se oli aseistettu neljällä 12,7-millisellä… Listen ⇢

  • Jatkosota, osa 2/5: Suomi hyökkäyssodassa

    Kerron viiden kirjoituksen sarjassa 70 vuotta sitten päättyneestä jatkosodasta. Lainaukset ovat juuri ilmestyneestä kirjastani Jatkosota päivä päivältä. Suomi lähti itsenäisyyden ajan ainoaan hyökkäyssotaan kesällä 1941. Taustalla oli toisen maailmansodan tilanne. Neuvostoliitto oli hyökännyt Suomeen marraskuussa 1939, mutta tuosta hyökkäyksestä alkaneessa talvisodassa Suomi oli torjunut puna-armeijan ja säilyttänyt itsenäisyytensä. Aluemenetykset olivat… Listen ⇢