Ilkka Enkenberg

  • Talvisota: helmikuu 1940

    Helmikuu 1940 oli talvisodan kulminaatiopiste. Neuvostoliitto sai Kannaksen massiiviset joukkojenkeskitykset tehtyä. Puna-armeija kävi hyökkäykseen. Samaan aikaan kulisseissa käytiin rauhanneuvotteluja. Laatokan Karjalassa ja Kuhmossa taisteltiin motitettuja venäläisiä vastaan. Lainaan tähän Talvisota päivä päivältä -kirjastani helmikuun yleiskatsauksen. — Lainaus alkaa — Helmikuu 1940 Neuvostoliitto oli keskittänyt tammikuun aikana lisäjoukkoja Kannakselle. Helmikuussa se… Listen ⇢

  • Talvisota: Osuma suorasuuntauksella

    Talvisodan tammikuu oli käytännössä asemasotaa. Neuvostoliiton johto oli huomannut, että Suomen puolustus ei murtuisin niin helposti kuin oli oletettu. Puna-armeija käytti tammikuun lähinnä joukkojensa koulutukseen ja keskityksiin. Myös johtajia vaihdettiin. Kannaksella hyökkäystä valmistelevia neuvostojoukkoja saapui komentamaan Semjon Timoshenko, joka kohosi myöhemmin koko neuvostoarmeijan johtoon. Rintamilla ei silti ollut täysin hiljaista.… Listen ⇢

  • Frodo ja tarinan teema

    Sisältää juonipaljastuksia ja analyysiä Taru sormusten herrasta -romaanista. Juoni ja teema Tarinoiden keskeiset elementit ovat juoni ja teema. Teema kietoutuu yleensä päähenkilön persoonaan, sen muutokseen, kasvuun, itsetuntemuksen lisääntymiseen. Juoni on tapahtumien ketju, joka kuljettaa kertomusta eteenpäin. Esimerkiksi Taru sormusten herrasta -romaanissa pääjuoni on Frodon matka Tuomiorotkolle tuhoamaan sormus ja pelastamaan Keski-Maa Sauronin pimeydeltä.… Listen ⇢

  • Talvisota: voitto Raatteen tiellä

    Raatteen tien taistelu päättyi Suomen voittoon. Siitä tuli Siilasvuon malliesimerkki mottitaktiikasta. Voitto toi Suomelle kasapäin sotasaalista, mutta ennen kaikkea se kohotti itseluottamusta rintamalla ja mielialoja rintaman takana. Talvisota päivä päivältä kertoo 7.1.1940 kohdalla: — Lainaus alkaa — Kilometreittäin materiaalia Raatteen taistelu saatiin käytännössä päätökseen päivän aikana. Voitto oli suuri, sillä… Listen ⇢

  • Talvisota: hyökkäys Raatteen tiellä

    Edellispäivänä alkanut suomalaishyökkäys Raatten tiellä oli kilpistynyt neuvostopanssareihin ja tiiviiseen puolustukseen. Loppiaisena tilanne kääntyi Suomen eduksi, kun pst-tykit ja miinat tuhosivat panssarivaunuja. Puna-armeijalaiset lähtivät epätoivoiseen ulosmurtautumisyritykseen. Kirjastani Talvisota päivä päivältä: — Lainaus alkaa — Pauketta Raatteen tiellä Paukkuvassa pakkasessa suomalaiset pääsivät niskan päälle Raatteen tiellä. Useassa kohdassa joukot saavuttivat tien,… Listen ⇢

  • Talvisota: Raatten tien jäähelvetti

    Neuvostoliiton eräänä tavoitteena talvisodassa oli katkaista Suomi kahtia Oulun korkeudelta. Tehtävää lähti ensin suorittamaan 163. Divisioona, jonka yrityksen Suomi torjui Suomussalmen taisteluissa joulukuussa. 163. Divisioonan tueksi Neuvostoliitto lähetti 44. Divisioonan, joka oli Ukrainassa koottu joukkoyksikkö ja jonkinlaisen eliittijoukon maineessa. Se oli sotinut ennen Suomea Puolassa. Eversti Hjalmar Siilasvuon johtamat suomalaisjoukot… Listen ⇢

  • Talvisota: isku Keljassa

    Eräät talvisodan ankarimmista taisteluista käytiin Taipaleessa, Mannerheim-linjan Laatokan-puoleisessa päässä. Se oli lopulta ainoa Mannerheim-linjan kohta, joka piti loppuun asti. Neuvostoliiton joukot olivat joulupäivänä päässeet Suvannon jään yli ja vallanneet sillanpään pureutuen suomalaisten panssariesteisiin. Venäläisiä yritettiin lyödä taikaisin vastaiskuilla, mutta se ei onnistunut. Sen sijaan puna-armeijalaisia virtasi jään yli koko ajan… Listen ⇢

  • Talvisota: Ägläjärven valtaus

    75 vuotta sitten Suojärven suunnan taistelut kääntyivät lopullisesti Suomelle. Ägläjärven valtauksen jälkeen puna-armeijalaisten takaa-ajoa jatkettiin useamman päivän ajan. — Lainaus alkaa — Ägläjärvi suomalaisille Pesäke pesäkkeeltä ja raunio rauniolta hyökkäystään vyöryttäen suomalaiset joukot valtasivat Ägläjärven kylän vedettyään edellisen päivän henkeä ja valmistauduttuaan hyökkäykseen. Joukkomme lähestyivät kylää useasta suunnasta ja kukistivat… Listen ⇢

  • Talvisota: Ägläjärven piiritys

    Pajari jatkoi hyökkäystään Ägläjärvellä, ja miehet olivat jaksamisensa äärirajoilla. Karjalan Kannaksella Sumassa Suomi oli torjunut Neuvostoliiton suurhyökkäyksen. Vielä 20.12. panssarivaunut hyökkäsivät Viipuriin johtavaa tietä vartioinutta Poppiuksen linnaketta vastaan, mutta lähentelyt torjuttiin. Suomen torjuntavoitosta puhuttiin Summan ihmeenä. Termi oli lehtimiesten keksintöä. Suurhyökkäyksen pysäyttäminen kiinnosti myös ulkomaisia sanomalehtiä, jotka kiinnittivät huomionsa erityisesti… Listen ⇢